Tatuointeihin liittyvät riskit

Kuten kaikkeen tässä maailmassa, myös tatuoimiseen liittyy omat riskinsä. Osan riskeistä pystyy kuitenkin minimoimaan teettämällä tatuointinsa asiansa osaavalla tatuoijalla, kun taas tatuoijasta riippumattomat riskit ovat verrattain harvinaisia.

Asiakkaan olisi hyvä olla selvillä tatuointeihin liittyvistä riskeistä jo tatuointia harkittaessa, jotta niihin voi tarvittaessa varautua ennalta käsin tai luopua tatuoinnin teettämisestä kokonaan, mikäli riskit omalla kohdalla tuntuvat liian suurilta. Koska tatuointeihin liittyvistä riskeistä löytyy kuitenkin melko suppeasti tietoa suomenkielisiltä www-sivuilta, olemme pyrkineet kokoamaan tälle sivulle kompaktin infopaketin aiheesta.

Infektiot

Koska tatuointi on avohaava siihen saakka, kunnes se on parantunut, on sen kautta mahdollista saada verikontaktin välityksellä tarttuvia tauteja. Käytännössä tämä on mahdollista myös tavallisen haavan tai naarmun kautta, mikäli haava on verikontaktissa tai kosketuksissa kontaminoituneisiin (/likaisiin) pintoihin. Tatuointien yhteydessä infektion riski korostuu, mikäli tatuointi toteutetaan epästeriileillä, kontaminoituneilla välineillä ja tarvikkeilla.

Sellaiset taudit, joiden on mahdollista tarttua aivan tavallisten haavojen ja ihovaurioiden kautta (kuten jäykkäkouristus), voivat tarttua myös paranemisvaiheessa olevan tatuoinnin kautta. Tatuointi voi myös tulehtua mikäli sitä ei hoida oikein, aivan kuten tavallinenkin haava, ja hoitamattomasta tulehduksesta puolestaan saattaa seurata verenmyrkytys.

Vakavimpia veriteitse tarttuvia sairauksia ovat hepatiitti B ja hepatiitti C, HIV ja MRSA. Infektioriskin vuoksi verenluovuttamiseen on Suomessa neljän kuukauden karenssiaika tatuoinnin tai lävistyksen teettämisestä.

Infektioriskin voi minimoida valitsemalla tatuointiartistikseen vastuuntuntoisen ammattilaisen, joka työskentelee hygienisesti puhtailla välineillä ja metodeilla siistissä ja puhtaassa tilassa, joka on terveystarkastajan hyväksymä. Tatuoinnin parantumisen aikana tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä pitää huolta siitä, ettei tatuointi altistu verikontaktille eikä likaannu, ja ettei tatuoinnin päälle kehittynyt rupi rikkoonnu. Hepatiitti B ja jäykkäkouristus ovat ehkäistävissä rokotteella.

Mistä tietää saaneensa infektion? Osa veren välityksellä tarttuvista sairauksista ovat aluksi täysin oireettomia, joten käytännössä vain verikokeella voi varmistaa oman terveytensä tilan. Tatuoinnin tulehtuminen, syyhyäminen, kuumotus, turvotus, kosketusarkuus sekä korkea kuume tatuoimisen jälkeen voivat olla oireita ihoinfektiosta. Kuume yksinään on normaalia pidemmän tatuointisession jälkeen. Jos tatuoinnista erittyy mätää ja outo haju, sitä tulisi ehdottomasti käydä näyttämässä lääkärille. Mikäli epäilet saaneesi infektion, kannattaa asia varmistaa lääkärillä ja informoida myös tatuoijaa, mikäli on syytä olettaa että infektio on seurausta tatuoinnista.

Allergiset reaktiot

Allergisen reaktion voi saada tatuoinnin yhteydessä useammista asioista. Näihin lukeutuvat tatuoijan käyttämät hanskat (lateksi-allergia), tatuoidessa käytettävät neulat (metalli-allergia), tatuoinnin hoidossa käytettävät voiteet sekä tatuoinnissa käytetyt musteet/värit.

Tatuointiväreistä aiheutuvat allergiset reaktiot ovat verrattain harvinaisia, mutta ilmetessään saattavat aiheuttaa hyvinkin voimakkaita reaktioita. Joissain tapauksissa keho alkaa hylkiä tatuointiväriä ja yrittää työntää sitä ulos ihosta. Tatuointiväriallergia voi ilmetä välittömästi tatuoimisen yhteydessä, tatuoinnin parantuessa tai tatuointiin kohdistetun laserkäsittelyn seurauksena. Allergia saattaa myös kehittyä vuosien kuluessa tatuoinnin ottamisesta. On mahdollista, että tatuoinnin parantumisen aikana puhjennut reaktio rauhoittuu ajan kanssa itsestään, mutta hoitokeinojakin löytyy eikä tatuoinnista välttämättä lähde väriä reaktion seurauksena.

Allergisten reaktioiden ennaltaehkäisy. Lateksi-allergikon kannattaa ennen tatuoinnin aloittamista varmistaa, etteivät tatuoijan käyttämät hanskat sisällä lateksia. Meidän studiossamme tatuoijat käyttävät oletusarvoisesti nitriilihanskoja jo pelkästään siitä syystä, että lateksi on helposti allergisoiva ja nitriiliä hauraampi materiaali. Tatuointineulojen sisältämät nikkelimäärät ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu reaktioita nikkeliallergikoille, ellei tatuoitava ole nikkelille äärimmäisen yliherkkä. Tatuoinnin hoidossa käytettävien voiteiden sisältöön kannattaa tutustua etukäteen ja valita niistä itselleen sopivin.

Tatuoinnissa käytettävistä tatuointiväreistä voi suorittaa allergiatestin ennen tatuoinnin toteuttamista, mutta se ei kerro mitään allergian kehittymisestä pitkällä aikajaksolla. Koska tatuointivärit yleisesti ottaen ovat hyvin siedettyjä, ei allergiatestejä yleensä tehdä ilman asiakkaan erillistä toivomusta. Yleisimmät yliherkkyyttä aiheuttavat värit ovat punainen ja sininen, mutta eri valmistajien tuottamissa tatuointiväreissä on jonkin verran eroavuuksia.

Allergian aiheuttamat oireet. Yleensä yliherkkyys ilmenee ärsytyksenä, punoituksena, kutinana, kuumotuksena, turvotuksena, näppylöinä ja ihottumana. Tatuointivärin aiheuttama reaktio ilmenee kauttaaltaan yliherkkyyttä aiheuttaneen värin alueella. Mikäli reaktio monivärisen tatuoinnin kyseessä ollen ilmenee koko tatuoinnin alueella yksittäisen värin sijaan, on todennäköisempää että allergian aiheuttaja on tatuoitaessa tai hoitaessa käytetty voide, pesuaine tai jokin muu haavaan kosketuksissa ollut vieras aine.

Punainen tatuointiväri reagoi tunnetusti muita värejä herkemmin, mutta reaktio ei aina liity allergiaan vaan saattaa sen sijaan olla vierasesinereaktio. Tatuointiväripigmentti on keholle vierasta materiaa, ja jos keho ei saa poistettua sitä aineenvaihdunnan mukana niin se pyrkii eristämään sen kasvattamalla pigmentin ympärille arpikudosta (ks. granulooma). Jostain syystä tätä ilmiötä esiintyy lähinnä punaisen ja sen eri sävyjen yhteydessä, ei niinkään muiden tatuointivärien kohdalla.

Tatuointivärin aiheuttamaa yliherkkyysreaktiota voi hoitaa apteekista saatavalla Kestine allergialääkkeellä. Jos se ei auta, kannattaa kääntyä ihotautilääkärin puoleen, joka voi määrätä hoitoon tehokkaampia tuotteita. Jos reaktio on kovin voimakas, saattaa sen hoito vaatia tatuointivärin poistamista ihosta. Tatuointivärin poistaminen laserilla on allergisen reaktion yhteydessä kuitenkin kyseenalaista, sillä laser saattaa mustepartikkelit hajoittaessaan laajentaa reaktiota hajonneiden partikkeleiden kulkeutuessa myös muualle elimistöön aineenvaihdunnan mukana. Tästä syystä tatuointi mieluummin leikataan pois tarvittavilta osin.

Tatuoijat ovat käsitelleet allergisia reaktioita tatuoimalla reaktioalueille esim. taikapähkinää (witch hazel), jolloin värillä on mahdollisuus vuotaa kudosnesteen mukana ulos haavasta. Tämä ei kuitenkaan ole ihotautilääkäreiden suosittelema hoitomuoto allergisen reaktion käsittelyssä.

Granulooma ja keloidit

Granuloomat ovat kyhmyjä, joita muodostuu silloin kun immuunijärjestelmä yrittää eristää sellaisia aineita, joita se pitää vieraina mutta ei pysty poistamaan kehosta. Tällaisia ovat infektoivat organismit, kuten bakteerit ja sienet, sekä muut materiaalit, kuten keratiini ja tikkiompeleiden jäännökset. Granulooma on näin ollen tietynlainen tulehdus, jota esiintyy monenlaisten ​​sairauksien yhteydessä. Myös tatuoinnin pigmenttipartikkelit voivat aiheuttaa tämän vierasesinereaktion. Granulooma on tatuointien yhteydessä hyvin epätavallinen vaiva, mutta mikäli sitä ilmenee niin suosittelemme käyntiä ihotautilääkärillä, joka tekee oireista diagnoosin ja antaa neuvoja jatkotoimenpiteisiin.

Keloidi eli arven liikakasvu on perinnöllinen vaiva. Keloideja muodostuu yleensä leikkaushaavoihin kehon ylireagoidessa trauman, kirurgisen toimenpiteen tai lävistyksen seurauksena. Sitä saattaa muodostua myös tatuoinnin tai tatuoinnin poiston yhteydessä. Keloidit ovat arpikudoksesta muodostuvia pieniä tai suuria patteja, ne eivät vuoda tai eritä mätää eivätkä yleensä tunnu kipeiltä. Useimmiten keloidit on poistettava sairaalahoidon tai leikkauksen avulla, mutta mahdollista on että leikkauksesta syntyvään haavaan syntyy entistä suurempi keloidi. Mikäli asiakkaalla on taipumusta arven liikakasvuun, ei lävistyksen ottaminen ole suositeltavaa, ja myös tatuoinnin hankkimista kannattaa harkita siltä kannalta, että keloideja saattaa muodostua myös tatuointihaavaan.

Magneettikuvaus

Magneettikuvaus saattaa aiheuttaa ihon kuumotusta tai turvotusta tatuoinnin kohdalta. Magneettikuvauksen aiheuttamat reaktiot ovat kuitenkin hyvin harvinaisia ja esiintyessään ohimeneviä. Reaktioiden syytä ei ole vahvistettu, mutta teoriassa ne saattavat johtua joidenkin pigmenttien sisältämistä metallikomponenteista.

Lääkärin määräämää magneettikuvausta ei kuitenkaan tulisi vältellä tatuointien vuoksi, vaan tatuoinneista tulisi informoida hoitohenkilökuntaa jotta mahdollisiin komplikaatioihin osataan varautua ennalta käsin.

Tyytymättömyys lopputulokseen

Valitettavasti tatuoinnista ei aina tule sellainen, jollaista asiakas on odottanut. Tatuointialalla on paljon eritasoisia tatuoijia, joten työn laatu vaihtelee tekijän kokemuksesta, motivaatiosta ja ammattitaidosta riippuen. Oman tatuoijan valintaan kannattaa sen vuoksi paneutua huolellisesti ja tutustua tämän aiempaan tuotantoon. Jokaiselta tatuoijalta tulisi löytyä portfolio, johon on kerätty työnäytteitä aiemmin tehdyistä tatuoinneista. Eri tatuoijien portfolioita vertaillessa kannattaa arvioida sekä työn laatua että kuvien miellyttävyyttä omaan silmään. Näyttävätkö ääriviivat kuvissa siisteiltä, ovatko värisiirtymät tasaisia, näkyykö värityksessä aukkoja ja onko se täyteläinen ääriviivaan saakka menemättä viivan yli?

Sen lisäksi ettei tatuointi välttämättä onnistu toiveiden mukaisesti, saattaa ammattitaidoton tatuoija saada aikaan ihon arpeutumisen tatuointia työstettäessä. Arpeutunutta ihoa ei saa palautettua ennalleen vaikka tatuoinnin poistaisikin, joten senkin vuoksi kannattaa hakeutua asiansa osaavalle tekijälle tatuoitavaksi.

Tyytymättömyydeltä toteutettavaan tatuointikuvaan voidaan välttyä kuvan huolellisella suunnittelulla ennen tatuoimista. Yleensä tatuoija tekee asiakkaan antamien ideoiden pohjalta luonnoksen, joka hyväksytetään asiakkaalla ennen tatuoimista. Tällöin asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen esittämällä toiveita malliin tehtävistä muutoksista.

Tatuointiin saattaa kuitenkin kyllästyä vuosien varrella, vaikka se olisi tuoreena ollut kantajalleen mieleinen. Vanhetessaan tatuointi haalistuu ja sen ääriviivat leviävät. Vaaleimmat värit haalistuvat ensin, eikä tatuointi enää näytä eheältä. Uudelleenväritys auttaa haalistumiseen, mutta mikäli tatuoinnin aihe alkaa vuosien kuluessa tuntua aikansa eläneeltä, pystyy vanhan tatuoinnin päälle teettämään täysin uuden kuvan peitekuvien tekemiseen perehtyneellä tatuoijalla.

Tatuoinnin poistaminen on yleensä pitkä ja vaikea prosessi. Tatuoinnin poistomenetelmiä kuitenkin kehitetään suuren kysynnän vuoksi jatkuvasti, joten tänä päivänä tatuoinnista on mahdollista päästä eroon. Yleisin tänä päivänä käytetty poistomenetelmä on laser, mutta pienimmät tatuoinnit voidaan myös leikata pois.

Käytettävästä laserista ja tatuoinnin sisältämistä väreistä riippuen tatuoinnin poistaminen vaatii useita käsittelykertoja useamman viikon tauoilla, jolloin tatuoinnin täydelliseen poistoon kuluu runsaasti aikaa ja rahaa. Laserkäsittelystä saattaa seurata ihon arpeutumista ja pigmenttihäiriöitä. Osaamattomissa käsissä tehokas laser voi aiheuttaa myös palovammoja ja ihovaurioita. Laser-laitteiden käyttö kiellettiin yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta Suomessa kokonaan vuoden 2011 loppupuolella, joten tänä päivänä tatuoinnin laserpoisto on laillista vain lääkärin toimesta tai lääkärin valvonnassa.